Urkutehtaan historia

Kangasalan Urkutehdas oli kunnan merkittävämpiä vaikuttajia yli sadan vuoden ajan - neljässä sukupolvessa. Urkutehdas aloitti toimintansa Kangasalla vuonna 1844, jolloin senaatti antoi urkujen rakennusoikeuden Ruotsissa Västermanlandin Kilan pitäjässä syntyneelle Anders Thulélle (1813-1872). Aikaisemmin hän oli työskennellyt työnjohtajana ruotsalaisen Gustaf Anderssonin urkurakentamolla.

Anders Thulén ensimmäiset omalla nimellä rakennetut urut valmistuivat vuonna 1844 Tammisaaren kirkkoon ja toiset vuonna 1845 Kangasalan kivikirkon ensimmäisiksi uruiksi. Kangasalle Thulé asettui asumaan Tarpilan kylän Yli-Tarpilan rakennuksiin saatuaan tilauksen uruista. Kangasalan luonnonkauneus, hyvät kulkuyhteydet ja raaka-aineiden sekä työvoiman hyvä saatavuus houkuttelivat hänet jäämään paikkakunnalle.

Hänen poikansa Bror Axel Thulé (1847-1911) osti vuonna 1886 koko Yli-Tarpilan tilan ja laajensi urkurakentamon tehtaaksi. Vuonna 1905 puinen tehdasrakennus paloi mutta jo samana vuonna valmistui uusi tiilinen tehdas samalle paikalle. Oppinsa B.A. Thulé sai isänsä rakentamossa ja hän seurasi alan kehitystä ulkomailla ja teki useita keksintöjä ja parannuksia urkuihin. Hänen kautenaan 1872-1911 rakennettiin lähes 200:t urut, joista huomattavimmat olivat, silloiset Suomen suurimmat, vuonna 1885 valmistuneet Tampereen Aleksanterinkirkon 33-äänikertaiset urut. Hänen tavoitteensa oli tehdä alansa parhaita tuotteita.

Seuraavan sukupolven urkurakentajalle B.A. Thulén pojalle Martti Tulenheimolle urkutehdas siirtyi 1911. Hänen aikanaan tehdas laajennettiin nykyiseen kokoonsa ja tehtaaseen perustettiin myös harmoniosasto.

Suuri osa Suomen koulujen harmoneista on lähtöisin Kangasalta. Hänen aikanaan rakennettiin Suomen suurimmat urut Lapuan kirkkoon ja tehdas sai myös kansainvälistä arvostusta. Urkutehtaan toimistoksi rakennettiin urkutehdasta vastapäätä kartanotyylinen rakennus, joka nykyisin on yksityiskoti.

Aikanaan tehtaan toimintaa jatkoi Martti Tulenheimon poika, insinööri Pertti Tulenheimo (1923-1983). Hänen aikanaan tehdas oli Pohjoismaiden suurin ja tehtaassa oli suurimmillaan sata työntekijää. Hänen johtajakautenaan rakennettiin mm. Finlandia-talon konserttiurut. Kangasalan Urkutehdas valmisti toimintansa loppumiseen mennessä (1983) yli tuhannet urut.

Tehdas oli vuosikymmeniä suurin teollinen työnantaja Kangasalla ja sen johto vaikutti aktiivisesti kunnan elämään. Urkutehdas toimi myös alan "korkeakouluna" useille itsenäisille yrittäjille. Urkutehdas saneerattiin nykyiseen käyttötarkoitukseensa sen ikää ja perinteitä kunnioittaen 1990-luvulla. Rakennuksen alakerrassa on ollut useita pieniä putiikkeja ja käsityöläisten työtiloja.